TOIMEEN! – Toiminnalliset menetelmät avuksi aineenopettajan arkeen.

”Osa lapsista ei pääse enää kyykkyyn eikä pysty istumaan selkä suorassa – tutkimus piirtää karun kuvan koululaisista”. Näin uutisoi Helsingin Sanomat 15.12.2016 kansallisen Liitu-tutkimuksen huolestuttavista tuloksista.

Suomen hallituksen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen liikkumaan tunnin päivässä. Liitu-tutkimuksen mukaan vain noin kolmasosa 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu reippaasti vähintään tuon yhden tunnin. Loput eivät valitettavasti tavoitteeseen pääse.

Humakin koordinoima ja OKM:n rahoittama kolmevuotinen ToiMeen!-hanke pyrkii kehittämään yläkoulujen koulupäivää fyysisesti aktiivisemmaksi ja saamaan oppilaat liikkeelle. Menetelmänä on toiminnallisuuden lisääminen opetukseen. ToiMeen!-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa. Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. Liikkuva koulu -ohjelmassa asioita ajatellaan uusilla tavoilla: pyritään vähentämään istumista, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Liikkuva koulu -ohjelmaa pukee toiminta-ajatuksensa sanoiksi seuraavasti, ja samoihin lähtökohtiin perustuu osaltaan myös ToiMeen!-hanke: ”Viihtyisämpiä koulupäiviä syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus parantavat usein koulun ilmapiiriä, millä on vaikutuksensa myös koulun työrauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen.”

ToiMeen!-hankkeen ensimmäisenä vuonna keskityttiin kartoittamaan yläkouluissa käytettyjä toiminnallisuutta edistäviä ja oppilaita liikkeelle saavia opetusmenetelmiä. Kartoituksen perusteella hanke on tuottanut ja tuottaa edelleen yläkoulun opettajille ideoita ja menetelmiä toiminnallisen opetuksen edistämiseksi ja levittää tietoa kouluille valtakunnallisesti. Tiedonlevityksen ja koulutuksen ohella hanke pyrkii myös ratkaisemaan toiminnallistamisen haasteita. Hanke kytkeytyy vahvasti uuteen, portaittain yläkouluissa käyttöön otettavaan opetussuunnitelmaan, jossa toiminnallisuus ja oppiaineiden integrointi ovat avainasioita.

Liikunta- ja seikkailukasvatuksen teoriat pohjalla

Toiminnalliset menetelmät pohjautuvat liikunta- ja seikkailukasvatuksen teorioihin ja sovelluksiin. Toiminnallisten menetelmien perusajatus on luoda kaikin puolin antoisa oppiympäristö. Fyysisesti antoisa oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia liikkua: koulutyöskentelyn ei tarvitse tapahtua istuma-asennossa, ja kuulustelut voi suorittaa vaikkapa kävelylenkin lomassa. Sosiaalisesti antoisa oppimisympäristö taas tarkoittaa vuorovaikutuksellisuutta: draama, pelit ja yhdessä tekeminen lienevät jo opettajien vakiotyökaluja. Psyykkisesti antoisa oppimisympäristö pitää sisällään itsetunnon rakentamista ja elämyksiä, jollainen voi olla vaikkapa biologian tunnilla tehtävä kalan preparointi. Parhaimmillaan toiminnallisissa menetelmissä yhdistyvät kaikki edellä mainitut osa-alueet: kävellään nuotiopaikalle, keskustellaan ja kuulustellaan kävelyn lomassa, preparoidaan kalat ja halstrataan ne nuotiolla, jolloin tulee vieläpä integroitua biologian ja kotitalouden osaamista.

Edellinen esimerkki lienee kuvaus hyvinkin edistyneestä ja ihanteellisesta toiminnallistamisesta, mutta askeleet voivat olla pieniäkin: jo se, että opettaja pyytää oppilaita noutamaan monisteet luokan edestä sen sijaan, että jakaisi ne itse, saa oppilaat ylös pulpetista ja heidän aivoverenkiertonsa hetkeksi kohenemaan. Kätevimmät menetelmät eivät vaadi sen kummempaa varustusta tai ihmemiehen kykyjä. Äidinkielen sijamuotoja voidaan opetella vaikkapa pitkään toiminnallista kielioppia työstäneen äidinkielen lehtori Nina Maunun alistuskonjunktio-pilkkukaratella ja aurinkokunnan mittasuhteita harjoitella vaikkapa planeettakävelyllä: jos Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat pikkukiviä, niin Jupiter olisi jotakuinkin omenan kokoinen pallo runsaan 800 metrin päässä, ja Saturnukseen päästäkseen pitäisi talsia melkein puolentoista kilometrin päähän – kunnon lenkki fysiikan tunneille! Myös osa Humakin opiskelijoista on saanut esim. ruotsin kurssilla osallistua substantiivintaivutusviestijuoksuun, nauttia Folkhälsanin pausgympa-videoista sekä laulaa ruotsiksi – seisaaltaan, tietenkin. Palaute on ollut positiivista, oppimisilmapiiri valtaisan miellyttävä ja asenne ruotsin oppimiseen uudistunut.

Ilmaisia koulutuksia toiminnallisuuteen tarjolla

ToiMeen!-hankkeen yläkouluille tarjoama koulutuspaketti on kaksiosainen. Koulutukset ovat kouluille ilmaisia. Koulutuksen ensimmäisessä osassa käydään läpi, mitä toiminnallisilla menetelmillä tarkoitetaan, ja kartoitetaan koulussa jo käytössä olevat menetelmät. Lisäksi opitaan katsomaan koulun tiloja uusin silmin, käydään läpi syitä ja keinoja vähentää oppilaiden istumista sekä arvioidaan koulutuksen nykytilaa. Ensimmäisen osion kesto on yksi aamu- tai iltapäivä, ja kaikki sisältökokonaisuudet toteutetaan luonnollisestikin toiminnallisin ja liikunnallisin menetelmin. Kiitosta koulutus on saanut erityisesti siitä, että se mahdollistaa toiminnallisten menetelmien oppimisen käytännössä ja ennen kaikkea kollegoiden kohtaamisen.  Koulutuksen toisessa osassa kerrataan aiemmin käytyä ja pureudutaan koko koulun toimintakulttuuria toiminnallistavan strategian luomiseen. Tähän mennessä koulutuksen ensimmäinen osio on järjestetty n. 15 koulussa ympäri Suomen etelärannikolta aina Kemi-Tornioon ja Kuusamoon asti, tosin osassa kouluista on ollut mukana myös muiden koulujen opettajia. Kaikissa näissä kouluissa koulutuksen toinen osio on joko toteutettu tai toteutumassa vuoden 2017 alkupuolella. Saman verran kouluja lienee tulossa lisää viimeisenä hankevuonna 2017.

Time For Action
Aika käydä ToiMeen!

Opiskelijat mukana auttamassa koulutuksia

Humakin opiskelijoita on osallistunut hankkeeseen eri tavoin. On ollut haastavaa sopia ToiMeen!-koulutuksien ajankohtia koulujen kanssa, koska opettajia voi olla vaikea saada kokonaiseksi aamu- tai iltapäiväksi saman pöydän ympärille. Tässä Humakin yhteisöpedagogiopiskelijat ovat tulleet avuksi ja ottaneet heitä ohjaavan lehtorin kanssa koulun oppilaat haltuunsa toiminnallisia ja liikunnallisia aktiviteetteja tekemään sillä välin, kun koulun opettajat ovat kouluttautuneet Humakin lehtorien johdolla. Turussa ryhmä kolmannen vuoden yhteisöpedagogiopiskelijoita on Kehitystyön menetelmät -opintojaksonsa alla ottanut tehtäväkseen kartoittaa Turun alueen toimijoiden ja koulujen nykyistä yhteistyötä ja tulevaisuuden toiveita liittyen liikunnan edistämiseen.  Näitä toimijoita ovat erilaiset seurat, järjestöt, kaupungin nuorisotoimi, seurakunnat jne. Heidän työnsä merkitystä kuvannee hyvin se, että 15.12.2016 järjestetyssä Lasten ja nuorten liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tila -seminaariissa jaettu Liikkuva koulu -palkinto meni Kotkan kaupungille, jossa on saatu mahdollistettua yhteistyö koulun, nuorisopalvelujen ja järjestökentän välillä. Seminaarissa puhuneen UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin sanoin: ”Tarvitaan useiden toimijoiden strategista yhteistyötä ja toimenpiteitä, jotka kohdentuvat läpileikkaavasti lasten ja nuorten arkeen.” Näihin lukeutuvat mm. vanhemmat, koulu, järjestöt, seurat, kunta, kerhot, seurakunnat, kaveriporukat. Vastaavanlaiseen kartoitustyöhön on tarkoitus osallistaa jatkossa Humakin opiskelijoita myös muilla kampuksilla.
Helsingin Sanomissa (15.12.) Jyväskylän yliopiston tutkija, dosentti Arja Sääkslahti toteaa em. Liitu-tutkimuksen liittyen, että kouluikäisten lasten päivittäisen liikunnan määrä vähenee alakoulusta yläkouluun siirryttäessä hälyttävästi. ”Tämä tosiasia tulisi uskaltaa kohdata ja lähteä uusin silmin etsimään yläkoululaisille sopivia liikkumisen keinoja ja paikkoja”, hän sanoo, koska ”tarvetta olisi”. Tähän haasteeseen ToiMeen!-hanke on pyrkinyt kahtena ensimmäisenä vuonnaan vastaamaan kouluttamalla yläkoulujen aineenopettajia ympäri Suomen. Kolmas hankevuosi on nyt pyörähtämässä käyntiin, ja koulutukset jatkuvat. Kiinnostusta ToiMeen!-koulutuksiin ovat osoittaneet myös toisen asteen oppilaitokset ja niin ammatti- kuin tiedekorkeakoulutkin. On varsin mahdollista, että tulevaisuudessa siirrettäisiinkin hanketutka kohti toisen asteen oppilaitoksia ja pyrittäisiin myös niissä lisäämään opiskelijoiden liikkuvuutta.

 

Koululla merkittävä rooli inaktiivisten lasten liikuttamisessa

Toistaiseksi ToiMeen!-hanke kuitenkin pysyy lestissään ja kouluttaa juuri yläkoulujen opettajia. Kysyntää ja tarvetta koulutuksille on, samoin edellä kuvatun kaltaiselle eri toimijoiden yhteistyölle. ToiMeen!-hankkeen projektipäällikkö, lehtori Kim Lindblad tiivisti UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin em. esitelmän annin seuraavasti: ”Siitä kävi selkeästi ilmi, miten tärkeä rooli koululla on liikkumisessa. Lapset ja nuoret, jotka eivät harrasta, liikkuvat selkeästi enemmän koulupäivän aikana kuin muina aikoina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli koulu ei lasta tai nuorta liikuta, niin sitä ei tee kukaan tai mikään muukaan. Näin ollen koululla on tärkeä tehtävä tukea lapsia ja nuoria löytämään oma polkunsa liikunnallisten harrastusten pariin.”

Eeva Pekanheimo
ToiMeen!-hanke, Humak, projektityöntekijä
Lehtori